Viisi harhakäsitystä koodaamisesta

Ohjelmoinnista puhutaan nykyään paljon, ja iso osa ihmisistä oppii sen pohjana olevan loogisen ajattelun alkeet jo peruskoulussa. Harhakäsitykset elävät kuitenkin edelleen sitkeässä. Korjaan tässä artikkelissa muutamia toisinaan kuultuja väitteitä ohjelmoinnista ja IT-alasta. Toivottavasti tämä blogautus saa sinutkin harkitsemaan suuntautumista alalle.

1. “Ohjelmointiura pitää aloittaa jo lapsena”

Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa ohjelmoinnin opettelu. Lapset ovat monesti luonnostaan uteliaita ja ennakkoluulottomia kokeilemaan uusia asioita, mutta tämän innostumisen ja oppimishalun ei tarvitse kadota vuosien saatossa. Ohjelmoinnin perusteet voi opetella kuka tahansa. Alan huippuammattilaiseksi tuleminen ja sellaisena pysyminen vaatii kuitenkin jatkuvaa harjoittelua, aloittipa ohjelmoinnin missä iässä tahansa.

Monen nykypäivän ammattilaisen ura on aikanaan alkanut siten, että perheeseen on ostettu tietokone, jota on kiinnostuneena tutkittu ja purettu osiin. On kuitenkin syytä muistaa, että suuri osa niistä, jotka ovat lapsena olleet kiinnostuneita tietokoneista, ei päädy IT-alalle – ja vastaavasti suuri osa IT-alalla työskentelevistä on lapsena puuhaillut jonkin muun harrastuksen parissa. Mitään peruuttamatonta ei siis ole vielä päässyt tapahtumaan, jos partio tai postimerkit kiinnostivatkin lapsena enemmän. Jopa tämän blogautuksen kirjoittaja oli nuorena vahvasti suuntautumassa musiikkialalle, mutta aikuisena ohjelmointi veikin mennessään.

2. “Koodaus vaatii pitkää matematiikkaa”

Tietokoneohjelmointi vaatii enemmän loogista ajattelukykyä kuin kykyä vaikkapa derivoida tai integroida. Tietyillä ohjelmoinnin osa-alueilla matemaattisesta osaamisesta on kyllä hyötyä, ja esimerkiksi grafiikkaohjelmointi vaatii jo hyvinkin syvällistä matematiikan hallintaa. Nämä ovat kuitenkin erityisalueita, jotka edustavat vain hyvin pientä osaa ohjelmoinnin koko kirjosta.

Valtaosa ohjelmointia päivittäin työkseen tekevistä ei siis painiskele matemaattisten vaan loogisten haasteiden parissa. Ehtolauseet ja erilaiset tietorakenteet eivät niinkään kuulu matematiikan vaan tietojenkäsittelytieteen kursseihin. Niitä voi kuitenkin mainiosti opiskella myös oma-aloitteisesti.

3. “Hyväksi ohjelmoijaksi tullaan vain valmistumalla huippuyliopistosta”

Yliopistojen tietojenkäsittelytieteiden kurssit ovat loistava keino kehittyä ohjelmoijana, ja tätä reittiä moni ohjelmoija päätyykin töihin. Moni hakija lähettää mielellään saatekirjeessään koulutodistuksensa ja kurssisuoritusotteen. Koodausta kannattaa kuitenkin ajatella samanlaisena käsityöammattina kuin vaikkapa puusepän ammattia: teoreettinen tietämys on loppujen lopuksi sekundääristä, ja vain konkreettisella lopputuloksella on väliä.

Tästä syystä IT-alalla ei tyypillisesti vaadita tai katsota koulutodistuksia rekrytointivaiheessa, eikä niillä käytännön työn kannalta ole merkitystä. Reaktorilla on töissä niin tohtoreita, maistereita, AMK-insinöörejä, ylioppilaita kuin lukion keskeyttäneitäkin. Kaikkia heitä yhdistää kiinnostus ja halu kirjoittaa kaunista ja toimivaa koodia.

4. “Ohjelmointi on suuritöistä”

Talousuutisten tyypillisissä otsikoissa kymmeniä tai jopa satoja miljoonia maksavat ohjelmistohankkeet ajautuvat karille tai venyvät vuosia. Tästä voi helposti saada käsityksen, että ohjelmointi on jotakin sellaista, mikä vaatii satojen ihmisten täysipäiväisen panostuksen.

Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Järjestelmien ei tarvitse olla suuria ollakseen hyödyllisiä. Päivittäin toistuvien työtehtävien helpottaminen tai jopa automatisointi on erittäin tehokas tapa parantaa omaa työtään. Minuutin päivittäisestä ajansäästöstä kertyy viiden vuoden aikana kokonainen vuorokausi (lähde: https://xkcd.com/1205/), ja tätä helpottavien pienten apuvälineiden tekeminen IFTTT:n tai Zapierin kaltaisilla työkaluilla on yksinkertaista. Ohjelmointi on joillekin ihmisille ammatti, mutta se voi olla kaikille apuväline arjen sujuvoittamiseen.

5. “Ohjelmointi on yksinäisten nörttien puuhaa”

Kammiossaan öisin puurtava Lisbeth Salander tai introvertti nörttipoika on yksi Hollywoodin yleisimmistä kliseistä. Tämä harhakuva säilyy yllättävän muuttumattomana vuodesta toiseen, vaikka todellisuus on täysin päinvastainen: ohjelmointi on pääsääntöisesti tiimityöskentelyä. Hal Abelsonin, MIT-yliopiston tietojenkäsittelytieteen professorin, kuuluisa lausahdus kuuluukin: “tietokoneohjelmat pitää kirjoittaa ihmisten luettaviksi ja vain toisinaan tietokoneen ajettaviksi”.

Jo muutama vuosikymmen takaperin ohjelmointikirjat ja -lehdet olivat haluttua tavaraa kirjastoissa, ja internetin kehitys on tuonut ohjelmoijia yhä lähemmäs toisiaan. Yli 20 miljoonan käyttäjän Github.com on esimerkki palvelusta, jonka kautta ohjelmoijien on helppo vaihtaa ajatuksia, tehdä yhteistyötä ja versioida koodia. Myös esimerkiksi Hackathon-kilpailut kokoavat yhteen muutaman hengen tiimejä, jotka ratkovat kilpaa erilaisia haasteita ohjelmoinnin avulla.

Recommended posts