Design

Sisältömarkkinoinnin pohjoinen ulottuvuus: mitä teet, kun tajuat olevasi julkaisija

November 27, 2014

Read time 3 min

Reaktorilaiset ovat vuosien varrella lunastaneet paikkansa erilaisten tekki– ja design-konferenssien vakiokalustona. Viime viikolla valloitimme lääniä vähemmän kolutulta konffamaaperältä, kun visuaalisesta suunnitelijasta, konseptisuunnittelijasta ja sisällöntuottajasta koostunut iskuryhmä osallistui Pohjoismaiden suurimpaan sisältömarkkinointitapahtumaan, Nordic Content Forumiin. Kaksipäiväiseen konferenssiin sisältyi sekä käytännön tekemiseen keskittynyt workshop-päivä että perinteinen seminaaripäivä.

NCF:än puhujakaartiin lukeutui sekä kotimaisia että ulkomaisia viestintä- ja markkinointialan ammattilaisia. Puheiden ja esimerkkitapausten kirjo oli laaja, mutta tietyt teemat toistuivat useamman puhujan kertomuksissa. Kokosimme siis pienen listan siitä, mitä meille jäi puheista ja workshop-päivästä käteen.rapuviisastelee 

1. Tuota sitä kuuluisaa “kiinnostavaa sisältöä”

Jos sisältö- ja some-markkinoinnin pohja eli lähes myyttisen aseman saavuttanut “kiinnostava sisältö” ei ole kunnossa, organisaatiotasi ei huomata eikä sen liikkeitä seurata. Kuulostaa ilmiselvältä asialta, mutta ei loppujen lopuksi ole sitä. Mitä se kiinnostava sisältö oikeasti on?

Houkuttelevan sisällön tuottamiseen vaaditaan ainakin kyky inspiroitua, halu käyttää luovaa ongelmanratkaisua sekä pyrkimys yleisöön ja trendeihin mukautumiseen. Nykyaikana erityisesti sosiaalisen median alustoilla kiinnostavuus on kanavariippuvaista: Facebookissa ja Instagramissa julkaistaan pääsääntöisesti kevyttä sisältöä ja paljon kuvia, Twitteriä käytetään uutisointi- ja huomionherätyskanavana, Linkedinissä pyritään saavuttamaan kapeampia kohdeyleisöjä.

Kiinnostavan sisällön tuottaminen on helpompaa, jos olet itse osa kohderyhmääsi. Jos et ole osa kohderyhmääsi, on sinun osattava syventyä sekä markkinoitavaan palveluun että kohderyhmän mielenmaisemaan. Erityisesti sosiaalisissa medioissa jokainen läsnäoleva organisaation on julkaisija, halusi sitä tai ei. Kyse ei enää ole siitä, haluatko olla osa uutta digitaalista maailmaa: organisaatiostasi puhutaan joka tapauksessa, joten voit valita vain sen, miten olet läsnä. 

2. Madalla julkaisukynnystäsi

Hyväkin sisältö mätänee, jos istut sen päällä liian pitkään ja pelkäät julkaista sitä. Usein sisältömarkkinoinnissa pieni rosoisuus ja persoonallisuus on eduksi. Lisäksi sekä ilmiöihin reagoivaa että ilmiöitä luovaa sisällöntuotanto täytyy takoa maailmalle silloin, kun rauta on kuuma.

Kaikkea ei tarvitse myöskään uudistaa tai julkaista kerralla. Kun julkaiset yksittäisiä ja “tarpeeksi valmiita” sisältöjä, saat saman tien kokemusta sekä julkaisuprosessista että yleisön reaktioista.

Täydellistä navigaatiota tai sisältöhierarkiaa ehtii miettimään myöhemminkin.brändikala

3. Pyri muodostamaan yhteisöjä

Yhteisön tuntemus on sisältömarkkinoijalle elintärkeää. Hyvä sisältö lähtee hyvästä työyhteisöstä, ja paras sisältö lähtee tekijöiden, asiantuntijoiden ja käyttäjien yhteisestä innostuksesta ja kokemuksesta. Jos yhteisösi ilmapiiri ei kannusta jakamaan tätä kokemusta, et voi auttaa sitä jalostumaan hyväksi sisällöksi.

Lisäksi sinun täytyy tietää, kuka sisältöjäsi kuluttaa ja minkälaiseen tarpeeseen. Muuten et saavuta dialogia vaan viestintä jää yksisuuntaiseksi – ja sitä myötä epäuskottavaksi.

Vahva ulkoinen yhteisö hyödyttää myös sisäistä yhteisöä: vuorovaikutuskulttuurissa ollaan pitkällä, kun asiakas A kysyy kysymyksen esimerkiksi organisaation Facebook-sivulla, ja organisaation asiakaspalvelun sijaan asiakas B ottaa valtuuden vastata kysymykseen.

On todennäköistä, että yleisön lisäksi yhteisön viestintään vaikuttaa jossain vaiheessa jokin yhteistyökumppani. Kun yleisöt ja yhteistyökumppanit ovat osa dialogia, on tärkeää valita huolella, keiden kanssa näkyvää yhteistyötä tehdään. Jos yleisö ei pidä yhteistyökumppania uskottavana tai otat mukaan epäluotettavan pelurin, yhteisö reagoi ja maineesi rapautuu.

4. Tiedosta, että brändäys on sisältömarkkinoinnin ydin

Seminaarissa ja workshopeissa puhuttiin yllättävän paljon samoista teemoista kuin yleensä brändäyksen yhteydessä: teemoista, kohderyhmistä, lupauksesta ja toiminta-ajatuksesta.

Hyvä sisältötyö pureutuu brändiin ja koittaa viedä ylätasolla valittuja teemoja käytäntöön. Vasta kokeilemalla ja julkaisemalla selviää, miten neuvotteluhuoneessa mietityt asiat toimivat todellisuudessa.

Toisaalta, jos brändisi on valmiiksi epäselvä tai ei puhuttele haluttua kohderyhmää, niin kurinalaisinkaan sisältötyö ei pysty muuttamaan tätä. Garbage in, garbage out. Tämä pitää paikkansa ennen kaikkea native advertisementin eli sponsoroidun sisällön kohdalla.

brandedjournalismOliko tämä teksti nyt sitä #sisältömarkkinointia?

– Siru ja Vesa

Kuvat: Vesa Metsätähti ja Antero Päärni

Never miss a post