Pulmat täällä vaihtelee, käyttöliittymä ratkaisee

March 20, 2015

Read time 3 min

Reaktor Academyn mentoroitavat ja valmentajat kokoontuivat kevään toiseen sparrailuiltaan. Sen aikana opittiin paljon ja tehtiin tuttavuutta paitsi viereisiin tyyppeihin myös illan inspiroivaan vetonaulaan – käyttöliittymään. Paljastui, että käyttöliittymä on perusluonteeltaan sangen humaani: se on olemassa ratkaistakseen ongelmamme.

Simuloimalla käsiksi suunnitteluun

Heti Academy-session aluksi käytiin kiinni konkretiaan, kun mentori Tuija Velinen näytti, miten simulointipohjainen käyttöliittymän – tuttavallisesti kälin – suunnittelu etenee. Se aloitetaan selvittämällä käyttäjien motiivit ja tarpeet, joiden pohjalta sitten aletaan piirtää käyttöliittymää.

Kuvitellaan vaikkapa, että kaksi nuorta kaverusta herää sunnuntaiaamuna armottomaan burgerinhimoon. He haluaisivat saada herkulliset aamiaishampurilaiset suoraan kotiovelleen kuljetettuina.

Miten mahdollistaa tilaus tehokkaasti? Tätä varten suunnitellaan kaverusten tarpeeseen vastaavan palvelun käyttöliittymä.

Pian mentoroitavat pääsivät itse harjoittelemaan piirtämistä valmiiden käyttötapausten pohjalta. Kisällien vetäydyttyä piirtopöytiinsä tarjoutui dokumentointiryhmälle tilaisuus jututtaa Reaktorin mentoreita.

Toni Strandell, Minttu Paukkunen ja Tuija Velinen: Miten käyttöliittymäsuunnittelu selitetään mummolle?

– Eiköhän tämän voisi tiivistää niin, että se on pyrkimys ratkaista jollakin ihmisellä oleva ongelma tai täyttää hänellä oleva tarve.
– Niin, ja ensin on myös hyvä miettiä, mikä oikeastaan on käyttöliittymä. Esimerkkejä semmoisistahan ovat vaikkapa verkkopankki ja puhelin, tai yksinkertaisimmillaan ihan tavallinen ovi.
– Suunnittelutyö on pohjimmiltaan käyttäjien ja heidän motiiviensa ymmärtämistä, oikeiden käyttötilanteiden löytämistä. Esimerkiksi hampurilaista haluavien kaverusten tapauksessa motiivi voisi olla mukavuudenhalu ja kova nälkä.
– Lisäksi suunnittelu on tietysti piirtämistä, ihan vaan reilusti kynällä paperille.

Miten suunnittelu sitten liittyy ohjelmistokehityksen vaiheisiin? Missä kohtaa projektia on hyvä alkaa miettiä käyttöliittymää?

– Kun mietitään vaikkapa jotakin digitaalisen palvelun kehittämistä, käyttöliittymäsuunnittelun ei ainakaan pitäisi olla rajattu vaihe projektissa vaan kiinteä osa työskentelyä aivan alusta saakka.
– Joskus on kyllä käynyt niinkin, että olosuhteiden pakosta on itse päässyt hyppäämään kelkkaan myöhemmin, jopa vasta kun jokin palvelu on jo kehitetty. Tällöin on mahdotonta tehdä tarkoituksenmukaista käyttöliittymää. Pystytään enää ikään kuin meikkaamaan olemassaolevaa kauniimmaksi.

Käyttöliittymäsuunnittelussa on oleellista ymmärtää ihmisen toimintaa. Pitääkö siinä pärjätä Sherlock Holmesille ja Sigmund Freudille?

– Kokemuksen karttuessa työssä kyllä kehittyy myös psykologinen silmä. Käli-suunnittelija oppii hyväksi tarkkailijaksi ja ihmistuntijaksi. On tärkeää kysellä, mutta vähintään yhtä oleellista on observoida, mitä toinen oikeasti tekee. Joskus sanat ja havaitut teot ovat myös ristiriidassa. Hyvä suunnittelija ei koskaan kysy haastateltavaltaan “Millaisen kahvintilauspalvelun haluat?”, vaan selvittää, milloin ja miten tämä juo kahvinsa, millaisesta kahvista pitää, maksaako kahvin käteisellä vai kortilla.
– Joskus huolellinen taustatyö ja miksi-kysymykset voivatkin viedä sellaiseen johtopäätökseen, että mitään teknologiaa ei ehkä kannatakaan kehittää. Että käyttäjän tarve täyttyykin parhaiten jollakin aivan toisella tavalla.

Mitä Reaktor Academy tarjoaa käyttöliittymäsuunnittelusta kiinnostuneille?

– Täältä saa apua itse piirtämiseen ja tietoa siitä, mitä kaikkea muuta suunnittelijan työhön kuuluu. Yliopistoissa alan opetus painottuu useasti käyttäjätutkimukseen ja käyttöliittymän arviointimenetelmiin. Tällöin itse piirtotyö jää usein mustaksi aukoksi näiden väliin. Academyssa haluamme tuoda tarjolle rautaisannoksen konkretiaa.

 

Never miss a post