Design

Ketterä softakehitys syö fossiloituneet käytettävyystestit aamiaiseksi

May 22, 2015

Read time 2 min

Käytettävyystestaus on omaksuttu monessa organisaatiossa hyväksi tavaksi testata järjestelmien käytettävyyttä ja hyödyllisyyttä. Käytettävyystestaus onkin hyvä menetelmä, kun tuotekehitystä tehdään vesiputousmallissa, mutta ketterä softakehitys asettaa käytettävyyden arviointimenetelmille haasteita nopealla ja paloittaisella etenemisellään. Perinteiset käytettävyystestit eivät tällöin toimi.

Yleisesti käytetty tapa arvioida designia on järjestää käytettävyystestejä, joihin kutsutaan tyypillisesti 8-10 loppukäyttäjää. Heitä pyydetään suorittamaan palvelulla sen tyypillisimpiä käyttötapauksia heidän parhaaksi katsomallaan tavalla. Testien vetäjä kirjaa ylös käytettävyyteen liittyviä ongelmia, joita pyritään korjaamaan palvelun myöhemmissä kehitysvaiheissa.

Käytettävyystestaus on hyvä menetelmä palvelun käytettävyyden nykytilan selvittämiseen, mutta siinä on tulosten hyödynnettävyyden kannalta ongelmia etenkin ketterässä softakehityksessä. Testejä järjestetään yleensä verrattain harvoin ja laajalle osalle palvelua, jolloin tuotekehitystiimi hukkuu saatuun palautteeseen eikä kykene reagoimaan siihen lainkaan tai reagointiin menee niin pitkä aika, että tulokset eivät ole enää valideja.

Testit tehdään usein liian myöhään, juuri ennen palvelun julkaisua, jotta saadaan testattua mahdollisimman kattavasti tai koska silloin keksitään, että palvelua olisi hyvä näyttää käyttäjille ennen sen käyttöönottoa. Tällöin useimpiin tehtyihin löydöksiin, erityisesti koko konseptia koskeviin, on yleensä mahdotonta enää reagoida.

Lisäksi formaalien käytettävyystestien järjestäminen ja tulosten analysoiminen vie aikaa. Ketterässä softakehityksessä se on liian hidas tapa saada palautetta. Juna on jo mennyt ennen kuin tulokset ovat tulleet.

Reaktorilla designia käydään läpi loppukäyttäjien kanssa pienissä paloissa, esimerkiksi käyttötapauksittain, sitä mukaa, kun se valmistuu. Yhteen läpikäyntikierrokseen pyydetään muutama loppukäyttäjä, jolloin tärkein palaute saadaan nopeasti ja päästään takaisin suunnittelupöydän ääreen. Designin tekemiseen ei tässä vaiheessa olla käytetty merkittävästi aikaa eikä sitä ole vielä implementoitu, jolloin suurtenkin muutosten tekeminen on mahdollista ja erittäin edullista.

Hyvä ja merkityksellinen design pohjaa loppukäyttäjiltä jo ennen suunnitteluvaihetta kerättyyn dataan; käyttäjien oikeisiin tavoitteisiin ja tarpeisiin. Mikään käyttäjätestaus ei voi suunnittelu- ja toteutusvaiheessa enää palvelua pelastaa, jos se on puutteellisen pohjatiedon vuoksi lähtenyt väärään suuntaan. Fiksusti käytettynä loppukäyttäjien kanssa testaaminen on kuitenkin suunnittelijalle arvokas työkalu designin validointiin ja viilaamiseen. Arviointimenetelmien vain pitää palvella käyttäjiään optimaalisella tavalla, ketterästi.

Never miss a post