Technology

Ei vain pelejä ja elämyksiä – virtuaalitodellisuus voi helpottaa lääkärien työtä

April 20, 2016

Read time 5 min

Kun virtuaalitodellisuuspelit saapuivat ensimmäistä kertaa 90-luvun alkupuolella, olivat ne monelle pettymys. Nyt reilun 20 vuoden jälkeen VR (virtual reality) elää uutta nousukautta. Viihteen ja pelien lisäksi teknologiaa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää myös muilla yhteiskunnallisesti merkittävillä osa-alueilla. Yksi lupaavimmista osa-alueista on lääketiede.

Kourallinen lääketieteen ammattilaisia on päässyt näkemään, miltä näyttää Reaktorin konsultin jalka virtuaalimaailmassa. Tietokonetomografiakuvien pohjalta rakennettua virtuaalista jalkaa voi käännellä, suurentaa ja pienentää. Sen ympärillä voi kävellä ja siitä voi poistaa kerroksia.

Testiryhmä on innoissaan.

“Esimerkiksi erittäin kuluneen selkärangan kolmiulotteisen kaareutumisen ja anatomiset maamerkit voi hahmottaa virtuaalitodellisuuslaseilla paremmin kuin tietokoneen näytöltä. Tällöin tulee vähemmän yllätyksiä itse leikkauksessa, kun on tilanne päällä. Lisäksi nivelen sisäisten pirstalemurtumien murtumakappaleiden ulottuvuuksien hahmottaminen ja tarkastelu olisi VR:llä helppoa ja luultavasti hyödyllistä”, sanoo ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Eppu Sainio.

“VR voisi olla hyvä lisä kuvantamispalveluihin auttamaan lääkäreitä hahmottamaan kompleksia anatomiaa ja patologiaa. Lisäksi tietokonetomografiakuvista saa helposti yksityiskohtaisen VR-mallin”, pohtii radiologi Antti Pitkänen.

”VR-mallia voi katsoa melkein välittömästi kuvauksen jälkeen toisin kuin fyysistä 3D-tulostetta, jonka toimituksessa kestää tunneista päiviin. VR voi vähentää printattujen mallien tarvetta ja tuoda kustannus- ja aikasäästöä”, toteaa hammaslääketieteen lisensiaatti Janne Friman.

Hetkinen, palataanpa alkuun. Mistä oikein on kyse?

Virtuaalitodellisuus elää nyt uutta nousukautta

Virtuaalitodellisuus nousi ensimmäisen kerran massojen tietoon 90-luvun alulla. Aika ei ollut kuitenkin kypsä Sega VR:n (1991), Nintendon Virtual Boyn (1995) ja muiden vastaavien maailmanvalloitukselle. Laitteista puuttui tehoa ja pelimarkkinat olivat vielä kovin vaatimattomat. Niinpä VR-pelit vedettiin takaisin kehityspöydälle.

Ensimmäisistä VR-peleistä on nyt kulunut yli 20 vuotta. Siinä ajassa teknologia on ottanut valtavia harppauksia eteenpäin ja pelien markkinat ovat moninkertaistuneet. VR elääkin nyt uutta nousukautta.

Liikehdintää tapahtuu tällä hetkellä monella saralla. Odotettuja laitetoimituksia kuluttajille ovat tehneet muun muassa Oculus ja HTC. Samsung puolestaan esitteli tammi-helmikuun vaihteessa Gear VR -laitteistoaan Barcelonassa järjestetyssä Mobile World Congressissa.

Pelien ja uusien laitteiden ohella tarjolla on myös virtuaalitodellisuuselämyksiä. Esimerkiksi islantilaisen VR-yritys Sólfarin, johon myös Reaktor Ventures on sijoittanut, uusin luomus vie käyttäjän Mount Everestille. Sen vastaanotto on ollut mykistävää. Muun muassa Wiredin toimittaja Oliver Franklin-Wallis on kirjoittanut ymmärtäneensä demon kautta, miksi ihmiset haluavat kiivetä vuorelle oikeassa elämässä ja miksi sitä yrittävät ovat hiukan vinksahtaneita.

VR tulee murtautumaan ulos pelien ja viihteen maailmasta

Onko VR muutakin kuin hauskanpitoa ja viihdettä? Reaktorilaisten mielestä on. Teknologia on kehittynyt jo niin pitkälle, että sille on syytä miettiä muitakin käyttökohteita. Pelien ja viihteen ohella VR mahdollistaakin uusien, yhteiskunnallisesti merkittävien palvelujen ja toimintamallien kehityksen.

Mahdollisia käyttökohteita voivat olla esimerkiksi rakentaminen, sisustaminen, riskitilanteiden simulointi, avaruusaseman osien vaihtamiseen liittyvät harjoitukset, terapia, kuntoutus ja urheilu. Kehitys avaa mahdollisuuksia lisäksi myös lääketieteelle, joka on yksi lupaavimmista VR:n sovellutuskohteista.

VR:n ja lääketieteen yhdistäminen sai reaktorilaiset suorittamaan matalan kynnyksen kokeita, joissa mallinnettiin muun muassa konsultti Mikko Olkkosen jalka.

Olkkonen kertoo kuvauttaneensa jalkansa lääkäriasemalla, jotta he voisivat tutkia tarkemmin, millaisia mahdollisuuksia virtuaalitodellisuus todella avaa. Palautetta demosta haluttiin ennen kaikkea lääketieteen ammattilaisilta, minkä vuoksi se haluttiin näyttää mahdollisimman pikaisesti myös heille.

“Emme halunneet teknologiaihmisinä lähteä arvioimaan sitä, kuinka käyttökelpoinen nykyinen VR-teknologia on lääketieteen kannalta. Mielummin kysymme sitä alan ammattilaisilta. Palaute on ollut yllättävän hyvää ja vaikuttaisi siltä, että VR:stä voisi todella olla apua tulevaisuuden terveydenhuollossa”, Olkkonen toteaa.

Olkkonen kertoo koko idean syntyneen työkaverin 3D-tulostuskokeilusta.

”Työntekijämme Eero 3D-tulosti oman kätensä röntgenkuvien perusteella ja sai lääkäriltään mallista positiivista palautetta. Olemme muutaman vuoden ajan seuranneet tarkasti VR-alan kehitystä ja tajusimme, että raajojen realistinen mallintaminen on mahdollista nykyisellä teknologialla. Päätimme kokeilla, miten se toimii”, Olkkonen kertoo.

Peliteollisuuden osaaminen ja teknologiat ovat avainasemassa

Reaktorin omien VR-mallien takana on virtuaaliarkkitehti Mikko Koponen. Hänen mukaansa VR:n kehitys tuo peliteollisuuden teknologiat ja osaamisen aiempaa lähemmäs myös muita toimialoja.

“VR-sovellusten tekemisessä on hienoa se, että nyt peliteollisuuden teknologiat yhdistyvät muiden toimialojen toimintoihin. Tarvitaankin osaamista, joka on aiemmin ollut vain peliteollisuudessa tarpeellista. Tärkeää on pystyä luomaan käyttöliittymiä ja interaktioita virtuaalimaailmojen kanssa”, Koponen kertoo.

Koposen mukaan ensimmäisten kokeilujen tekemiseen meni vain muutamia tunteja. Yksityiskohtien hiomiseen saisi toki kulumaan vaikka pienen ikuisuuden, hän naurahtaa.

“Uskon vahvasti, että VR laajenee lähitulevaisuudessa myös muille toimialoille, vaikka prosessi onkin vasta alkutekijöissään. Mekin otamme vasta ensimmäisiä askeleita tuodaksemme puheeseen konkretiaa”, Koponen jatkaa.

VR:n todelliset käyttökohteet voivat yllättää

VR-työkalut tuskin saapuvat läheiselle lääkäriasemalle ihan vielä. Sitä ennen on ratkaistava monta ongelmaa: kustannustehokkuus, ohjelmiston vaatimukset ja rahoitus kaipaavat kaikki vielä konkretiaa.

“Tärkeää on, ettei sännätä uuden teknologian perässä suin päin vaan mietitään huolellisesti, millaisia tarpeita VR todella pystyy ratkaisemaan. Vain sillä tavalla siitä saa parhaan mahdollisen hyödyn irti”, toteaa Reaktorin palvelumuotoilun asiantuntija Marjo Mansén.

Mansénin mukaan mahdollisuuksia on periaatteessa rajattomasti. VR-teknologiassa ei esimerkiksi ole vielä kauheasti käyttöliittymään liittyviä konventioita, joten kehitys voi saada yllättäviäkin muotoja.

”Tilaisuuden tarkoituksena on näyttää, miten teknologia on kehittynyt ja mihin se potentiaalisesti pystyy tänä päivänä. Se avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia tulevaisuuden kannalta. Tulevat käyttökohteet voivat olla jotain aivan muuta kuin mitä nyt ennakoidaan”, Mansén toteaa.

Never miss a post