Design

Design-tiimi toimii parhaiten ilman hierarkiaa

Olen urallani törmännyt moniin erilaisiin suunnittelutiimeihin, ja tähän asti niitä kaikkia on yhdistänyt voimakas hierarkkinen malli. Yhteen pieneen suunnittelutehtävään saattaa liittyä jopa neliportainen päätöshierarkia: luova johtaja, art director, graafinen suunnittelija ja tuotantograafikko työskentelevät kaikki omilla tasoillaan. Tällainen rakennelma on erittäin raskas ja vanhanaikainen. Lisäksi hierarkia syö luovaa motivaatiota sitä enemmän, mitä alemmas portaita liikutaan.

Reaktorilla organisaatiorakenne on matala, eli omiin töihin ei tarvitse hakea hyväksyntäleimoja ylemmiltä tasoilta. Se ei tarkoita, etteikö ideoita jaettaisi horisontaalisesti. Me kehitämme jatkuvasti parempia keinoja jakaa osaamista ja vaihtaa ideoita työyhteisön sisällä. Asiantuntijamme käyttävät suurimman osan työajastaan asiakkuuksissa ympäri pääkaupunkiseutua, joten toistuvan fyysisen sparrailukokouksen järjestäminen olisi liian hidasta ja raskasta. Tehokas ideoidenvaihto ei voi olla sidottu tiettyyn aikaan ja paikkaan. Softataustaisena talona lähdimme etsimään ratkaisua moderneista keskustelutyökaluista.

Kokeiltuamme lukusia erilaisia sosiaalisia medioita ja keskustelusoftia Jivestä Reddittiin päädyimme lopulta käyttämään kahta loistavaa työkalua: Slackia ja Discoursea. Slackin chattiin perustamamme kaikille työntekijöille avoimen #design-kanavan kautta apua idean pyörittelyyn voi saada muutamassa sekunnissa. Discourse puolestaan antaa työntekijöillemme mahdollisuuden keskustella jäsennetymmin ja laajemmin valituista aiheista. Kummatkin palvelut taipuvat mainiosti mobiilikäyttöön, ja niihin pääsee käsiksi esimerkiksi työmatkalla ratikassa tai etätyöskennellessä kotoa käsin.

slack_visu_retina

Parasta näissä työkaluissa ja niiden avoimessa käytössä on se, että yhtä ideaa on mahdollista tarkastella monesta eri näkökulmasta. Visuaalinen suunnittelija saattaa esimerkiksi ladata muiden nähtäväksi uuden digitaalisen palvelun ulkoasun, jolloin hänen on mahdollista saada nopeasti näkemystä vaikka käyttöliittymäsuunnittelun, liiketoimintakonseptoinnin ja ohjelmoinnin asiantuntijoilta. Keskustelu ei jää vain suunnittelijoiden väliseksi pallotteluksi. Ideaa voidaan käsitellä laajemmin, esimerkiksi asiakkaan liikentoiminnallisesta näkökulmasta, ja toisaalta on mahdollista myös pureutua suoraan siihen, miten palvelun elementit kannattaa toteuttaa koodin näkökulmasta.

Digitaalisen ajatustenvaihdon lisäksi järjestämme myös monta kertaa vuodessa muutaman vuorokauden kestäviä koodaus- ja design-leirejä. Leirien tavoitteena on oppia, tutustua kollegoihin, pitää hauskaa ja päästä kokeilemaan erilaisia suunnittelumetodeita. Pyrimme rakentamaan asetelman siten että osallistujien olisi mahdollista kokeilla itselle vieraita suunnittelun osa-alueita. Esimerkiksi pääasiassa visuaalista suunnittelua tehnyt osallistuja voisi kokeilla kälisuunnittelun metodeita ja konseptoijien työkaluja: toisin sanoen, ristiinpölyttää kaikkea talon asiantuntijoiden osaamista.

Pelkät työkalut eivät tietenkään itsessään ratkaise mitään. Koko työyhteisön ajattelumallin on tuettava jakamista. Itseorganisoituvassa organisaatiossa motivaatio pyytää apua, auttaa ja jakaa uusia ideoita lähtee aina asiantuntijasta itsestään. Enää ei tarvita vanhanaikaisia suunnitteluhierarkioita viemään ideoita “oikeaan suuntaan”. Hierarkian ja yrityksen sisäisen uraportaikon puuttuminen vapauttaa asiantuntijat jakamaan uudet ideat koko työyhteisön kesken.